Tänään oli ensimmäinen sateeton työpäivä viimeisen kahden viikon aikana.

Kuusikko alkaa pikkuhiljaa hahmottumaan, ainakin muutaman hehtaarin alalta. Vielä olisi kuutisen hehtaaria jäljellä...

 7,3

Tänään tämmöistä. Kuten kuvista näkyy, on kuusikko päässyt piiloutumaan melko mukavasti. Poistelin koivuja, pihlajia ja männyntaimia kuusten ympäriltä. Ensi viikolla jatkuu sama touhu samassa paikassa.

Tässä puussa on joku vika.

Kävin tekemässä viime viikolta jääneet "rästit", eli alunperin näytölle varattua taimikkoa.

Ennen raivoojan käyntiä...

 ....ja jälkeen

Muutama koivu jäi palstalle töröttämään, niiden aika koittaa myöhemmin syssyllä. Tämän mestan jälkeen tuli semmoinen olo, että ihan kuin alkaisi pikkuhiljaa hahmottamaan mistä raivaamisessa on kysymys. 1500 neliötä oikeni kohtalaisen helposti ja nopeasti mielestäni siedettävän näköiseksi.

Tänään oli hissuttelu-päivä. Polttoaine loppui ennen puoltapäivää, kun kiertelin korjailemassa jotain huolimattomuuksia. Sain kuitenkin urakan mielestäni valmiiksi, ehkä parissa kohdassa voi olla tiheyttä liikaa. Huomenissa siirryn takaisin viimeviikon mestoille, sinne kun jäi vähän paikattavaa. 

4

Saattelin eilistä kohteen loppuun, eli muutama hassu risu nurin. Ajattelin poiketa kaffelle ja viilailla hieman hampaita purevimmiksi, kun kohdalleni pysähtyi auto. Autosta nousi joku herrasmies ja ajattelin jo tovin, että nyt on tullu munattua jotain ja tämä mies on tullut reklamoimaan. Hyvän huomenen toivotuksen jälkeen hän kysyi, onko karhu tullut vastaan, semmoinen kun kuulemma ja tiettävästi jossain lähimaastossa seikkailee. No eipä ole näkynyt, vastasin ja hetken siinä rupateltuamme mies poistui ja jäin pohtimaan mahdollista bongausta.

Ei kuulunut vihellystä, eikä ylimääräisiä tuhinoita mistään, joten jatkoin tien toisella puolella samoissa merkeissä kuin eilen. Jännämomenttia pukkasi.

Tässäpä harvinaisen huonolaatuinen panoraama alueesta.

Sisältö näytti hyvältä. Kuusia pitäisi olla jossain tuolla enemmänkin. 

Jostain syystä vilkaisin työkalun peräpeiliä kesken vitikossa kompuroinnin. Käynnistysnarun klunssi oli sanonut itsensä irti. Suunnistin reitillä takaisin päin joitain kymmeniä metrejä, kunnes löysin mokoman. Korjaamiseen meni 10 minuuttia.

Loppupäivästä alkoi näyttämään tältä.

  7

Ykkös-prioriteetin alue. Pitkäksi venähtänyt koivu kiusasi kuusikkoa.

Läheltä 

...ja kauempaa. 

Päivän riuhtomisen jälkeen näytti tältä:

Tämmönen kuvio paljastui "piirturista". Ikäänkuin siinä näkyisi jonkin asteinen suunnitelmallisuus.

7

Ohjaajaa ja uusia tehtäviä odotellessa, taimikkoa siistiessä meni perjantai.

Putsailin joitain neliöitä koivuloista ja pihlajaisista, kun olivat päässeet liian liki kuusta.

Tämä aukko oli mukava päätös viikolle.

Puolukan kasvupaikka.

Alkuviikon mestoista jäi vielä muutama kohta rästiin, mutta "ne ehtii myöhemminkin". Käytiin virallisen valvojan kanssa katsastamassa ensi viikon kohteet: kuusitaimikot, jossa viimehetken koivikonpoistotarve. Näytön paikka siirtyi sinne.

6

Tänään oli vähän "mitäs mä nyt teen?" -päivä. 

Aamulla taistelin tovin ampiaisten kanssa. Hävisin 3-0. Mokoman intervention takia jouduin jättämään yhden kulmauksen kypsymään.

Jotain pientä sain kuitenkin aikaiseksi. Siivoilin vähän tienvartta pajuista.

 Ojanotkossa on pienimuotoinen suonkaltainen.  

Iltapäivällä siirryin ns. bonus-osaan, noin 0,5 km päähän. Tästä pienestä metsäsaarekkeesta pitäisi jossain vaiheessa tulla hakemaan polttopuuta. Aikani sahan kanssa pyörittyäni ja katsasteltuani tulin siihen tulokseen, ettei raivoojalla ole mitään tekemistä täällä. Syssymmällä sitte. Moottorisahan kanssa.

  

6

   

Aamusella kiersin alueen laitaa pitkin työmaalle, kun huomasin jostain syystä aikaisemmin kesken jääneen kulmauksen. Ennen visiirin laskua ja starttia vilkaisin vahingossa pienen kuusen tyvelle, jotta oisko mäyrä käynyt siinä touhuillaan. Mielenkiinto loppui kuitenkin pian, kun huomasin kolosen ympärillä pörräävät ampiaiset. Pesähän siinä oli. 

  

Ojan eteläpuolella jatkui tuttu viidakko. 

 Maasto muuttui paikkapaikoin suorastaan vaaralliseksi: jalka upposi muutamia kertoja reittä myöten sammalen sisään. Kaikesta huolimatta jälkeä alkoi syntyä.  

Urakan viimeisenä toimena putsailin ojaan pudonneita oksia ja rankoja, sekä kiertelin alueella paikkailemassa mahdollisia mokia.

Loppupäivästä piipahdin vielä seuraavalla palstalla avaamassa männyntaimille tilaa...

...ja tiiraamassa taimikonhoito -näyttöön varattua vitelikköä.

7

C-alue jatkui tänään hieman epäuskoisissa merkeissä eilisen jäljiltä. Pajujen latvat hipoivat kasvatettavien koivujen latvoja ja alueen takarajaa merkkaava kuusimetsikkö tuntui olevan toivottoman kaukana.

Seurasin ojanvartta alueen pohjoispäähän saadakseni kuvan alueen laajuudesta.

Maisema edessä...

....ja takana. Ojan pientareet (vasemmalla) pitää käydä siistimässä myöhemmin...

Takaraja tulikin yllättävän nopeasti vastaan ja samalla sain hieman perspektiiviä jäljellä olevasta raivuusta. Maasto muuttui jonkin verran helpommaksi liikkua, nyt oli vain osittain umpeenkasvanutta ojaa/lätäköitä ja eräänlaisia "suonsilmäkkeitä", kun aikaisemmin alusta koostui lohkareista ja niiden välisistä silmäkkeistä.

Johtuuko sitten helpommasta maastosta, apina-vaihteen löytymisestä vai jostain muusta, mutta ojan tämä puoli tuli tänään valmiiksi.

Kiva pieni koivikkohan sieltä tulla tupsahti. Voi olla, että joku noista kuvan kuusista on ylimääräisiä.

Ennakko-ohjeistus oli hieman vajavainen. Annoin itseni ymmärtää, että ainoastaan ojan pohjoispuoli vaatisi käsittelyä, mutta ojan vartta raivatessa huomasin, että myös toinen puoli on yhtä heikossa hapessa.

Onneksi työnohjaaja sattui piipahtamaan ja valaisemaan raivattavan alueen rajoja. Eli huomenissa jatkuu ojan eteläpuolen kanssa huhkiminen.

7

Työssäoppimis-jakson ensimmäinen päivä.

Raivausta Aarnon Puun mailla. Raivattavia alueita määrättiin ensihätään 3 kpl, nimesin ne kekseliäästi A, B ja C -aloiksi.

Ensimmäisessä kohteessa raivailin tienvartta avoimeksi. Ohjeena oli ottaa kaikki "sormen vahvuiset" pois. No, lähtihän siinä ranteen vahvuista myös. Leppätihentymät käyn syssymmällä harventamassa moottorisahalla.

A

Muinainen "paalinaru" eli lennätinlanka kiemurteli pusikossa. Keräsin osan nippuun ja merkkasin kuitunauhalla.

  ~

B

Päivän toisella kohteella olin käynyt jo aikaisemmin kesällä lämmittelemässä. Kuuselle olisi tarkoitus pedata oikeanlaisia olosuhteita. Alueen eteläosa oli päässyt jonkin verran villiintymään, pohjoisosassa ei tarvinnut kuin pyörähtää.  

Kaikki ylimääräinen pois, kuuselle tilaa. Koivut eliminoidaan myöhemmin.  

~

C

...B-alueen jälkeen iski pelko, että askarreltavaa ei riittäisi kuin pariksi päiväksi. Olin väärässä. Luultavasti koko toppi-jakso menee tällä tontilla. 

Aloitus oli mielenkiintoinen. Parinkymmenen neliön aukkoon tuhraantui tunti, sen verran tiheää oli ojanvarren pajukko. Sahauksen jälkeen runko jäi pystyyn, eikä yrittänytkään kaatua... 

Kuusia pieninä ryppäinä. Arpa ratkaisi, mikä niistä jää odottelemaan ensi kesää. 

Parin metrin kerros pajua. Jossain tuolla lymyää kuusen taimia... Ei kuitenkaan raivatun materiaalin alla. 

~

Loppupelissä päivä olikin ihan mukava, vaikka alussa hieman jännitti remuta "vieraan metsässä".

6