Uusi viikko alkoi poikkeuksellisesti metsässä. Kallen ja Juhan opastuksella tutustuttiin pikaisesti ISOJEN PUIDEN kaatoon, tekniikkaan ja saloihin. 

Esittelyssä "tunkki", joka helpottaa oivallisesti isomman rungon lähtöä. Lisäksi käytimme kiiloja. 

Kalle valitsi meikäläisen ensimmäiseksi uhriksi. Sain siis kunnian tarttua hieman isompaan Tilhiin, mihin olen tottunut. Kalle perusteli valintaansa sillä, että olin kuulemma joukon ainoa, joka seurasi alustusta. Kuittasin sanomalla, että vaikka seisonkin suu auki ja toljotan puhujaa, niin se ei välttämättä tarkoita sitä, että olisin kartalla....  Ei auttanut selitykset. Saha laulamaan.

Leimatun männyn tyvessä oli vanhempi koro. Se vaikuttaa kaatosuunnan valinnassa, tällä kertaa teimme juuri niin kuin ohjekirjassa kielletään, eli aloitimme sahaamalla kaatoloven täsmälleen koron poikki. Vaikka sahassa oli pidempi laippa, piti lovi sahata molemmilta sivuilta erikseen. Piilosahauksia ei kaivata. 

Lisäksi sahattiin kaatoloven kulmat puhtaaksi, sekä mahdollinen mesta vänkärille. 

 Roope junttaa kiiloja.

 Sahaukseni (lovi+kaatosahaus) ei mennyt horisontaalistesi ihan suoraan. 

Terä tuikataan sivulta ydintä kohden, siitä suunnataan pitopuun linja, kierretään toiselle puolelle ja viimeistellään kaatosahaus. Kierron loppuvaiheessa aloin jostain syystä kääntämään terää hieman alaviistoon. Pitopuu pysyi kuitenkin kohtalaisen sopivien mittojen sisällä, joten kaato onnistui melko tarkkaan sinne, minne pitikin.

Koro kello seitsemässä. Lahoa näkyvissä. 

Huomenna lumpataan!