Olimme lähes koko luokan voimin (8/12) saattamassa viime viikolla kesken jäänyttä aluetta loppuun.
Työohjeen mukaisesti kuusta piti jättää 1800/ha. Jos kuusta ei ollut, niin silloin kelpasi koivu tai mänty täydentämään runkolukua. 3,99m koeala-seipäällä sohittiin tänään oikein urakalla. Valvonnasta vastasi Terhi ja Ossi.
Maasto oli paikoitellen kosteaa ja vuoroin kivikkoista, tai sekä että. Malesialaiset nokialaiset sopi hyvin tällaiseen maastoon.
Työtä kohteella helpotti jonkin verran joskus aikaisemmin tehdyt toimenpiteet. Varsinkin meikäläiselle osoitetulla alueella puiden tiheys oli lähes pokkeuksetta vaaditut 9kpl koealaa kohti. Keskityin lähinnä koivun ja pajukon poistoon. Aukkopaikoille jätettiin tietenkin oma floora, eli lähinnä hirville kelpaavaa matalaa pusikkoa. Aukon reunamat siistittiin pois kuusikkoa kiusaamasta.
Tällaisella otteella tällä kertaa (vrt. viimeviikko)
...tosin selän takana maisema näytti tältä:
Joku oli innostuksen huumassa parturoinut koko aukon paljaaksi kaikesta mahdollisesta. No, sattuuhan sitä itse kullekin vahinkoja.
Päivä metsässä meni taas kerran nopeasti ja ilmeisen kivuttomasti. Kokoonnuttuamme päivän päätteeksi autolle, kuulin Ossin kuiskaavan kollegalleen, että hän on tyytyväinen päivän suorituksiin ja että kehitystä on havaittavissa. ... Toivottavasti kuitenkin enemmän positiivista kehitystä.
Taukopaikan kupeessa virtasi iloisesti kohiseva puro.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti