Päivä lähti hitaasti liikkeelle. Odoteltiin muutamaa mattimyöhäistä ja pakkailtiin autoa.
Ajoimme tihkusateessa Hautjärven pohjoispuolelle, siihen kulotusalueen kupeeseen. Mukanamme oli tällä kertaa Kalle, joka toimi Ossin vasempana ja oikeana kätenä, ylimmäisenä makutuomarina.
Tänään tutkailtiin omatoimisuutta ja sitä, kuinka työ sujuu ilman jatkuvaa opettajan väliintuloa. Palstojen jaon ja nauhottamisen jälkeen jokainen kertoi, mitä aikoi alueellaan tehdä. O & K kommentoivat ja esittivät ehdotuksia mahdollisista toimenpiteistä. Haastetta.
Sain alkupaloiksi pienen siivun ennakkoraivausta odottavaa männikköä, joka rajautui länsisivulla kosteampaan rummakkoon ja lehtikuusiesiintymään. Niihin en kajonnut ollenkaan.
Lounaan jälkeen siirryin Jarkon kera hieman syrjempään. Saimme hieman toisenlaisen alueen: perusmännikköä tasanteella, palstan reunamilla harvempipuustoinen rinne, mukana myös muutama säästö-/ maisemapuu.
2000/ha oli tavoitteena, eikä sen saavuttaminen tuntunut mahdottomalta urakalta. Keskityin pudottelemaan lähinnä koivunvitsoja runkojen juurilta. Muutaman koivun jätin aukeammille paikoille, kuten edelliselläkin palstalla. Sillä edellytyksellä tietty, ettei niistä ole riesaa männylle. Reunustan rinteet jätettiin lähes kokonaan koskematta, muutama riuku sai kyytiä. Samaten säästöpuiden alustat suojeltiin sahan purennalta.
Jälkiruuaksi siistittiin tienvierustat enimmistä pajuista, kuusista ja koivuista n. metrin verran tien sivusta.
Tero fiilistelee.
Kulotusalueen pystyynkuollutta kuusikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti