Aamusella oli mäntytukin apteerausta a'la Tuomas Nenonen.
Jarkko tähtää...
...mutta "tuuli ohjaa" rungon n. metrin verran liikaa oikealle.
Porukan ydin kasautui kuuntelemaan detaljeja, Arttu nukahti seisaalteen.
Rungosta saatiin 2 kpl "neljäkolmosia". ... Puhetta oli, että pitäisi pikkuhiljaa alkaa muistamaan eri tukkipuu -laatujen määreitä. No, vielä tässä vaiheessa ei hirveästi jäänyt lukuja mieleen.
....
Apteerauksen jälkeen käväisin palstalla nujertamassa muutaman eilen leimatun koivun ja silmäilemässä tiluksia. Taukopaikalle hilautuessa oli mahdollisuus seurata hieman isomman haavan kaatoa, näitä puita ei meikäläisen palstoilla ole näkynyt. Ei isoja eikä pieniä.
Tyven siirto ja rungon pyöritys oli pois pelistä, joten käyttöön jouduttiin ottamaan lompakkotalja. Kiltit oppilaat jonottivat kukin vuoroaan vivun varteen. Runko siirtyikin melko vaivattoman näköisesti, ainakin sivustakatsojan mielestä.
Shown päätyttyä palailin palstalleni jatkamaan varsinaista tehtävääni, eli puiden kaatoa. Juha ja Tero kävi leimaamassa varmuuden vuoksi muutamia runkoja, etten vahingossa tekisi vääriä valintoja.
Hupia kesti melkein puoli tuntia, kun Tuomo ilmestyi jostain kuusten takaa ihmettelemään "valmiin alueen" kuntoa. Suoritimme muutamia relaskooppi-silmäyksiä ja tähyilimme latvuksia. Joiltain osin ilmeni suoranaista ylitiheyttä. eli vaaditun 16:n rungon sijasta palstalla saattoi olla esim. 23 runkoa. Pohdittiin porukalla työmaa-ohjeiden virkaa, mm. sitä, miten paperilla olevat numerot siirretään fyysiseen/konkreettiseen muotoon maastossa.
Ikuisuuskysymys siitä, mennäänkö opettajien (1-6kpl) ohjeiden vai rintataskussa mahdollisesti olevan ryppyisen A4:n mukaan heitettiin taas kerran ilmaan.
Vastaus oli, että mennään.
Tulkinnanvaraa siis jäi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti